Toimistotyön tekeminen muualla kuin varsinaisella työnsuorittamispaikalla, eli etätyön tekeminen, on nykyisin hyvin yleistä monella työpaikalla. Etätyöpäivät ovat tavallisia kotimaan työssäolopäiviä ja etätyötä koskevat samat työsuhteen ehdot kuin työpaikalla tehtävässä työssä (kuten työntekovelvoite ja säännöllinen työaika). Mikäli etätyötä tehdään säännöllisesti (esimerkiksi yli kuukauden ajan), olisi tästä hyvä sopia työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti.

Verotuksen näkökulmasta etätyöhön liittyy erityisesti työntekijän, mutta myös työnantajan kannalta huomioitavia seikkoja. Tässä kirjoituksessa käsitellään kotimaan etätyöhön liittyviä kustannuksia ja niiden vähennysoikeutta työntekijän verotuksessa. Työntekijä voi vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa tiettyjä etätyön tekemiseen liittyviä kustannuksia Verohallinnon esittämien ohjeistuksien ja rajoituksien mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi menot työtilasta, työvälineistä ja tietoliikenneyhteydestä.

On huomioitavaa, että työhuonevähennys verotuksessa on poistunut 2026 vuodesta alkaen, eli enää ei ole mahdollista tehdä vähennystä kotona tai vapaa-ajan asunnolla tapahtuvasta etätyöskentelystä. Asunnolla tarkoitetaan mitä tahansa työntekijän tai hänen perheensä käytössä olevaa asuntoa tai vapaa-ajan asuntoa. Myös pihapiirissä olevat rakennukset kuuluvat asuntoon.

Kirjoituksen toisessa osassa käydään läpi erityisesti huomioitavia seikkoja silloin, kun etätyötä tehdään ulkomailta käsin.

Kuten edellä on todettu, verotuksessa ei voi tehdä enää (2026 alkaen) työhuonevähennystä palkansaajan kotona, hänen perheensä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tapahtuvasta työskentelystä.

Työntekijä voi kuitenkin edelleen vähentää kodin ulkopuolella olevan työtilan käyttämisestä työskentelyyn aiheutuvat todelliset kustannukset. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa työtilan vuokra ja lämmityskulut sekä työtilaan kohdistuvan rakennuksen osan hankintamenon poisto (jos kyseessä on kiinteistö) sekä työskentelyä varten hankittujen kalusteiden, kuten työpöydän ja työtuolin, todelliset hankintamenot.

Kaikkien palkansaajien veroilmoituksella on automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennys. Mikäli tulonhankkimiseen kohdistuu tätä enemmän kuluja, voidaan kulut ilmoittaa veroilmoituksella tulonhankkimismenoina.

Jos työntekijä hankkii työkäyttöön tarkoitettuja työvälineitä (esimerkiksi tietokone sekä näyttö ja näppäimet), voi työntekijä vähentää niiden hankinta-, huolto- ja korjausmenot tulonhankkimiskuluina. Tulee huomata, että jos esimerkiksi etätyötä varten hankittujen työvälineiden hankintahinta yhdessä muiden kulujen kanssa jää alle 750 euron, ei tulonhankkimiskuluja ilmoiteta verotuksessa, koska työntekijä saa automaattisesti kyseisen 750 euron tulonhankkimisvähennyksen.

Myös työnantaja voi hankkia työntekijälle toimistokalusteita ja työvälineitä työntekijän etätöitä varten. Tulee huomata, että kalusteiden ja työvälineiden käypä arvo on työntekijän palkkaa, jonka työnantaja on velvollinen ilmoittamaan tulorekisteriin. Jos taas työntekijä lainaa työnantajalta toimistokalusteita tai työvälineitä, säilyy näiden omistus edelleen työnantajalla eikä työntekijälle synny näin ollen veronalaista etua.

Tietoliikenneyhteydet

Työntekijä voi vähentää tulonhankkimismenoina myös itse hankkimansa tietoliikenneyhteyden (verkkoyhteys, esim. laajakaista) kustannukset. Työntekijän itse hankkimasta verkkoyhteydestä vähennysoikeus on 50 %, kun verkkoyhteys on työntekijällä osittain työkäytössä ja 100 %, kun verkkoyhteys on pääasiassa työkäytössä. Jos puolisot käyttävät samaa tietoliikenneyhteyttä, kulut tulee puolittaa.

Työnantaja voi korvata työntekijän itse hankkiman verkkoyhteyden kustannuksia, mutta tällöin korvaus on työntekijän veronalaista tuloa, josta työnantaja on velvollinen suorittamaan ennakonpidätyksen. Työntekijä voi kuitenkin vähentää verkkoyhteyden työkäytön osuuden, jos kustannus yhdessä muiden tulonhankkimismenojen kanssa ylittää mainitun 750 euroa.

Jos työnantaja hankkii työntekijälle työkäyttöön tarkoitetun verkkoyhteyden, etu on työntekijälle verovapaata sekä työkäytön että yksityiskäytön osalta.

Etätyötä tehdään muualla kuin varsinaisella työpaikalla, eli työnantajan toimipisteen ulkopuolella. Työntekijä voi vähentää asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkakustannukset verotuksessa niiltä päiviltä, jolloin työntekijä matkustaa työskentelemään työnantajan toimipaikalle. Työntekijä voi vähentää matkakustannuksia verotuksessa halvimman kulkuneuvon mukaan laskettuna, kun omavastuuosuus (900 euroa vuonna 2026) ylittyy. Matkakuluja saa omavastuun jälkeen vähentää enintään 7000 euroa vuonna 2026. Maksimivähennyksen saa näin ollen silloin, kun matkakuluja on yhteensä vähintään 7900 euroa.

Tulee huomata, että asunnon ja työpaikan väliset matkakulujen korvaukset käsitellään työntekijän palkkana, eikä työnantaja voi korvata näitä verovapaasti. Jos työntekijä saa työnantajaltaan työsuhdematkalippuedun, edun arvo huomioidaan matkakuluvähennystä laskettaessa.

Kun työntekijä työskentelee etänä, voi työntekijä käyttää normaalisti työnantajan tarjoamaa ravintoetua, esimerkiksi lounasseteleitä tai muita ruokailuun kohdennettuja maksuvälineitä. Ravintoetua voidaan käyttää normaalisti vain aterioiden maksamiseen.

Meillä Svalner Atlaksella on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.

Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.