Yhteisöveroilmoituksen kansainväliset näkökulmat – muista ainakin nämä

Mikäli yrityksesi harjoittaa kansainvälistä toimintaa, on tärkeää huomioida, että kansainväliset näkökulmat tulevat huomioitua oikein veroilmoituksella. Ota alta talteen vinkit yleisimmistä kansainvälisistä seikoista, jotka liittyvät yhteisöveroilmoituksen antamiseen.

Yrityksen harjoittama toiminta toisessa valtiossa voi muodostaa yritykselle kiinteän toimipaikan tähän toiseen valtioon. Kiinteä toimipaikka muodostaa lähes aina verovelvollisuuden ulkomaille, mistä johtuen on kiinteälle toimipaikalle kohdistuva tulo pyrittävä erottamaan yrityksen muusta tulosta. Mikäli yhtiölle on muodostunut ulkomaille kiinteä toimipaikka, tulee kiinteälle toimipaikalle kohdistetut tulot ja menot sekä näiden perusteella muodostuva verotettava tulo ilmoittaa veroilmoituksen liitelomakkeella 75.

Jos kiinteän toimipaikan mahdollisesta muodostumisesta tai sille kohdennettavan tulon määrittämisessä on epäselvyyttä, on nämä syytä selvittää jo hyvissä ajoin ennen veroilmoituksen antamista. Lue lisää kiinteästä toimipaikasta blogistamme.

Ulkomailta saadut tulot on ilmoitettava Suomessa veroilmoituksella kuten muutkin tulot. Siksi kansainvälistä toimintaa harjoittavalle suomalaiselle yhtiölle voi syntyä tilanteita, joissa yhtiö saa tuloja, joihin Suomen lisäksi on verotusoikeus myös toisella valtiolla, jolloin samasta tulosta maksetaan veroa sekä Suomeen että ulkomaille. Tällöin syntyy kaksinkertaista verotusta, jonka poistamisesta on sovittu Suomen solmimissa verosopimuksissa. Liiketuloa verotetaan yleensä vain saajan tulona asuinvaltiossa (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta), mutta osinko-, korko- ja rojaltituloja myös tulon lähteellä maksajan asuinvaltiossa (lähdevero).

Kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa yleensä hyvitysmenetelmällä. Toinen tapa poistaa kaksinkertainen verotus on vapautusmenetelmä, jota käytetään, jos maiden välinen verosopimus sitä edellyttää. Lähtökohta siten on, että Suomi verottaa suomalaisen yhtiön maailmanlaajuisesti saaman tulon ja hyvittää ulkomaille lähdevaltioihin maksetut verot kaksinkertaisen verotuksen eliminoimiseksi.

Ulkomailla pidätetyt lähdeverot eivät näy suomalaisen verovelvollisen veroilmoituksella automaattisesti, vaan ne pitää itse vaatia hyvitettäväksi veroilmoituksella (veroilmoituksen liitelomake 70). Jos lähdeveroa pidätetään maksuhetkellä, tulisi suorituksen saajan pitää huolta, että sille toimitetaan lähdeverotodistus pidätetyistä lähdeveroista. Lähdeverotodistuksen saa siltä veroviranomaiselta, jolle lähdevero on tilitetty. Myös kiinteän toimipaikan aiheuttama kaksinkertainen verotus vaaditaan poistettavaksi veroilmoituksen liitelomakkeella 70. 

Hyvitysmenetelmällä kaksinkertainen verotus poistetaan vähentämällä vieraaseen valtioon suoritettu vero Suomessa (samasta tulosta suoritettavasta verosta). Suomen verosta ei kuitenkaan hyvitetä enempää kuin Suomessa samasta tulosta maksettaisiin veroa. Hyvityksen enimmäismäärä määritetään laskentakaavalla. Hyvitystä voi vaatia, jos yhtiö on verovuonna maksanut Suomessa hyvityskelpoisia ulkomaisia veroja. Lisäksi hyvitystä voi vaatia aiempien verovuosien ulkomaisesta verosta, jos sitä ei ole aiemmin voitu hyvittää, koska Suomeen maksettava tulovero on ollut pienempi kuin hyvitettävä ulkomainen vero.

Voit lukea lisää lähdeveroista blogistamme.

Jos yhtiö on saanut verovuoden aikana osinkotuloja ulkomailta, tulee yhtiön täyttää veroilmoituksen liitelomake 73. Lomakkeen täyttämistä varten selvitä ainakin:

• Onko osinkoja saatu EU/ETA-valtioista?
  • omistaako verovelvollinen vähintään 10 % maksajayhtiöstä (emo–tytäryhtiödirektiivin vaikutus –> osingon verovapaus)
• Onko osinkoja saatu EU/ETA-valtioiden ulkopuolelta?
  • tarkista verosopimuksesta maksettavan osingon verokohtelu

Veronalaisista osinkotuloista, joista maksajayhtiö on pidättänyt lähdeveron, voidaan vaatia lähdeveron hyvittämistä Suomessa (liitelomake 70). Sen sijaan verovapaista osingoista, joista on voitu pidättää lähdevaltiossa veroa, ei Suomessa hyvitetä lainkaan veroa, koska tulo on Suomessa verovapaata.

Mikäli veroilmoitusta antava yhtiö kuuluu kansainväliseen konserniin ja sillä on liiketoimia samaan konserniin kuuluvien ulkomaisten yhtiöiden kanssa, saattaa yhtiöllä olla velvollisuus täyttää veroilmoituksen liitelomake 78.

Lomake tulee täyttää, mikäli yhtiöllä on lakisääteinen velvollisuus laatia siirtohinnoitteludokumentaatio (laki verotusmenettelystä 14 a §). Suomessa verovelvollinen on velvollinen laatimaan siirtohinnoitteludokumentaation etuyhteysliiketoimista, joissa toinen osapuoli on ulkomaalainen, mikäli

1. Konsernin henkilöstön lukumäärä on vähintään 250; tai
2. Konsernin konsolidoitu liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa.

Kansainvälistä toimintaa harjoittavan yhtiön on veroilmoitusta laatiessaan tärkeää varmistaa, että kiinteän toimipaikan mahdollinen muodostuminen ja tulon kohdistaminen arvioidaan oikein, kaksinkertainen verotus poistetaan soveltuvalla menetelmällä ja ulkomaille maksetut lähdeverot vaaditaan hyvitettäväksi asianmukaisesti. Ulkomaisista osingoista tulee antaa tarvittavat tiedot sekä huomioida niiden verokohtelu eri valtioiden ja omistusosuuksien perusteella. Lisäksi konserniyhtiöiden välisten liiketoimien osalta on arvioitava siirtohinnoitteludokumentaation tarve ja tarvittaessa täytettävä veroilmoituksen liitelomake 78. Huolellisesti laadittu veroilmoitus vähentää veroriskejä ja varmistaa raportoinnin oikeellisuuden kansainvälisissä tilanteissa.

Meillä Svalner Atlaksella on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta, myös kansainvälisesti. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.

Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.