Hallituksen kevään kehysriihessä tehdyt verolinjaukset eivät ole yksittäisiä teknisiä muutoksia, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään vahvistamaan Suomen kasvuedellytyksiä, investointiympäristöä ja työllisyyttä. Yrityksille kehysriihi toimii ennen kaikkea suunnannäyttäjänä: se kertoo, mihin suuntaan veropolitiikka on liikkumassa ja millaisiin rakenteisiin tulevissa ratkaisuissa kohdistuu painetta. Painopiste kehysriihessä oli yritysverotuksessa ja investointikannusteissa, mutta lisäksi päätettiin useista kohdennetuista henkilöverotuksen toimista, joilla pyritään tukemaan yrittäjyyttä ja kotimaista kysyntää.

Yritysten, ja erityisesti kasvuyhtiöiden, näkökulmasta kehysriihen selkein ja merkittävin avaus liittyy henkilöstön kannustinjärjestelmiin.

Yritysten näkökulmasta kehysriihen keskeisin verolinjaus koskee listaamattomien yhtiöiden työsuhdeoptioita. Hallitus linjasi, että optioiden verotus siirtyy käyttöhetkestä osakkeiden myyntihetkeen, jolloin verotus kohdistuu paremmin todelliseen taloudelliseen hyötyyn.

Muutos korjaa pitkään tunnistetun ongelman ja parantaa merkittävästi mahdollisuuksia käyttää osakepohjaisia kannustimia tilanteissa, joissa yhtiön arvo realisoituu vasta vuosien päästä. Samalla henkilöstöantien sääntelyä laajennetaan konsernirakenteissa siten, että tytäryhtiön palveluksessa olevalle työntekijälle voidaan antaa myös konsernin emoyhtiön osakkeita. Tämä lisää joustavuutta erityisesti kasvuyhtiöissä ja kansainvälisissä konserneissa.

Käytännössä tämä avaa yrityksille mahdollisuuden arvioida uudelleen:

• miten avainhenkilöiden sitouttaminen on järjestetty
• milloin kannustimien verotus realisoituu
• ja miten palkitseminen tukee yhtiön pitkän aikavälin kasvustrategiaa

Kehysriihessä vahvistettiin myös yhteisöverokannan alentaminen 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen. Vaikka muutos ei vaikuta yritysten verotukseen välittömästi, se parantaa näkymiä pitkän aikavälin investointi‑ ja rakenneratkaisuissa.

Yritysten näkökulmasta yhteisöveron lasku kytkeytyy usein myös laajempiin kysymyksiin omistajarakenteista, investointien ajoituksesta ja konsernin sisäisestä rahoituksesta – asioihin, joita on syytä tarkastella kokonaisuutena.

Lausuntokierroksella olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa on esitetty, että tappioiden vanhenemisaikaa pidennettäisiin 10 vuodesta 25 vuoteen. Erityisesti kasvuvaiheen yhtiöille tappioiden hyödyntämisaika on rakenteellisesti tärkeä kysymys, mutta muillekin toimijoille tämä olisi odotettu muutos.

Positiivisena näkymänä voidaan pitää myös sitä, että puhtaan teollisuuden ja energia‑alan investointeja tuetaan jatkossakin verohyvityksellä. Lisäksi kehysriihessä linjattiin useita kohdennetumpia toimia, kuten veronumeron käyttöönotto kiinteistöpalvelualalle sekä lahjoitusten verovähennyksen laajentaminen sosiaali‑ ja terveysalan järjestöihin. Myös alueellista matkailijaveroa koskevaa kokeilua valmistellaan edelleen.

Välillisen verotuksen osalta kehysriihessä ei tehty laaja-alaisia rakenteellisia muutoksia, vaan toimet kohdistuivat lähinnä ns. ammattidieselin käyttöönottamiseksi. Ammattidiesel viittaa energiaverodirektiivin mahdollistamaan järjestelyyn, jossa ammattimaisessa liikenteessä käytettävään, tietyn kaluston tankkaamaan dieselöljyyn voidaan kohdistaa tavanomaista alempi verorasitus. Suomessa malli on suunniteltu toteutettavaksi käytännössä polttoaineveron palautusjärjestelmänä, jossa yritykset voivat hakea takaisin osan käyttämänsä dieselpolttoaineen sisältämästä valmisteverosta.

Kehysriihen toimenpideliitteessä linjattiin useita henkilöverotukseen liittyviä toimia, joiden tavoitteena on tukea yrittäjyyttä, työnteon kannattavuutta ja palvelualojen kysyntää erityisesti vuosina 2026–2027.

Yrittäjien näkökulmasta keskeinen linjaus on, että yrittäjävähennystä korotetaan 5 prosentista 5,5 prosenttiin. Korotus koskee yksityisiä elinkeinoharjoittajia, maatalouden ja metsätalouden harjoittajia sekä elinkeinoyhtymien osakkaita. Yrittäjävähennys tehdään Verohallinnon toimesta positiivisesta elinkeinotoiminnan tuloksesta sen jälkeen, kun vähennettävissä olevat aiempien vuosien tappiot on ensin huomioitu. Muutos parantaa erityisesti toiminimi‑ ja henkilöyhtiömuotoisen yritystoiminnan verokohtelua.

Lisäksi kehysriihessä päätettiin helpottaa työssäkäyvien liikkumisen kustannuksia alentamalla työmatkavähennyksen omavastuuosuus 800 euroon. Muutoksen tavoitteena on parantaa työn vastaanottamisen kannustimia ja lieventää pitkien työmatkojen kustannusrasitusta.

Kotimaista palvelukysyntää ja pienyrittäjyyttä tuetaan myös kotitalousvähennyksen määräaikaisella parantamisella vuosille 2026–2027. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 2 100 euroon, ja vähennysprosentti yritykseltä ostetusta palvelusta nostetaan 40 prosenttiin sekä maksetusta palkasta 15 prosenttiin. Muutokset tehdään määräaikaisina vuoden 2027 loppuun saakka, ja ne kohdistuvat erityisesti koti‑, hoiva‑, siivous‑ ja remonttipalveluihin.

Yritysten näkökulmasta kehysriihen keskeisin viesti on selvä: verotuksen painopistettä pyritään siirtämään entistä enemmän kasvun, investointien ja osaajien sitouttamisen tukemiseen. Samalla monet yksityiskohdat täsmentyvät vasta jatkovalmistelussa, mikä korostaa vaikutusten arvioinnin ja eri kehityspolkujen ennakoinnin merkitystä.

Kehysriihen verolinjaukset tarjoavat yrityksille mahdollisuuden tarkastella kannustinjärjestelmiä, investointimalleja ja verorakenteita osana pitkän aikavälin strategiaa sekä varmistaa, että tulevat muutokset voidaan huomioida hallitusti.

Me Svalner Atlaksella autamme yrityksiä hahmottamaan kehysriihen verovaikutuksia käytännössä sekä seuraamaan, miten linjaukset täsmentyvät lainsäädäntötyössä.

Keskustelemme mielellämme kanssasi siitä, mitä kehysriihen verolinjaukset voivat merkitä juuri sinun yrityksellesi.

Liity huolettomien joukkoon ja tilaa uutiset suoraan sähköpostiisi