Korkein hallinto-oikeus on 29.4.2026 antamassaan julkaisemattomassa päätöksessä (KHO 1177/2026) ottanut kantaa siihen, milloin EVL 18 b §:n 7 momentin infrastruktuuripoikkeus mahdollistaa nettokorkomenojen täysimääräisen vähentämisen. Ratkaisussa KHO hylkäsi Kiinteistö Oy A:n valituksen ja piti voimassa keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun (KVL 2025/40).

Tapauksessa oli kyse kaupungin käyttöön toteutettavasta koulurakennushankkeesta, jota varten oli perustettu erillinen yhtiö A. Yhtiö A:n osakkeista 90 prosenttia oli kaupungin kokonaan omistaman kiinteistö yhtiön C:n omistuksessa ja loput 10 prosentti yksityisellä säätiöllä D. Hanke perustui kaupungin tarvepäätöksiin, sille oli myönnetty kaupungin omavelkainen takaus, ja rakennus oli tarkoitus vuokrata kaupungin käyttöön pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla.

KHO katsoi keskusverolautakunnan tavoin, että vaikka kouluhanke itsessään täytti pitkän aikavälin julkisen infrastruktuurihankkeen tunnusmerkit. Hankkeen EVL 18 b §:n 7 momentissa tarkoitettu tilaaja ei kuitenkaan ollut lainkohdassa tarkoitettu julkisyhteisö, koska yhtiö A toimi rakentamiseen liittyvien sopimusten osapuolena, ei kaupunki. Ratkaisevaa siten oli, että yhtiö A oli itse sopimusten osapuoli ja käytännössä toimi siten julkisen infrastruktuurihankkeen tilaajana vaikka hanke perustui kaupungin tarvepäätöksiin, oli tulossa kaupungin käyttöön ja sille oli myönnetty kaupungin takaus.

Koska julkisyhteisö ei ollut hankkeen tilaaja EVL 18 b §:n 7 momentin edellyttämällä tavalla, infrastruktuuripoikkeusta ei voitu soveltaa. Näin ollen yhtiö ei voinut vähentää nettokorkomenojaan täysimääräisesti, vaan korkovähennysrajoitukset tulivat sovellettaviksi normaalisti.

Ratkaisu korostaa, että infrastruktuuripoikkeuksen soveltaminen edellyttää yksiselitteistä tilaajaroolia julkisyhteisölle, eikä vahvakaan julkinen sidonnaisuus tai julkinen loppukäyttö riitä. Poikkeuksen soveltaminen edellyttää, että julkisyhteisö toimii selkeästi hankkeen tilaajana myös sopimusrakenteessa.KHO:n linjaus on erityisen tärkeä hankeyhtiörakenteissa, joissa investoinnit toteutetaan erillisen yhtiön kautta ja joissa mukana on myös yksityistä omistusta. Ratkaisu ohjaa kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, miten tilaajarooli, sopimukset ja vastuut rakennetaan jo hankkeen alkuvaiheessa – myös korkovähennyskelpoisuuden näkökulmasta.

Korkovähennysrajoitukset ja infrastruktuuripoikkeuksen soveltaminen voivat olla monimutkaisia erityisesti hankeyhtiörakenteissa. Meillä Svalner Atlaksella on vahvaa osaamista yritysverotuksesta ja rakenteiden suunnittelusta. Autamme tunnistamaan veroriskit ajoissa ja rakentamaan ratkaisuja, jotka kestävät myös muuttuvan sääntelyn ja oikeuskäytännön tarkastelun.

Miten voimme olla avuksi? Ota yhteyttä ja lue lisää palveluistamme.