Työsopimuslain muutokset

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys, joka tuo toteutuessaan merkittäviä uudistuksia työsopimuslakiin. Lakimuutosten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2026, ja niiden taustalla on hallituksen tavoite purkaa työllistymisen esteitä sekä vahvistaa erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä.

Keskeisin muutos koskee henkilöperusteisia irtisanomisia. Nykyisin irtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa syytä, mutta jatkossa riittäisi pelkkä asiallinen syy. Asiallisena syynä voidaan pitää työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä sekä työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten sellaista olennaista muuttumista, ettei hän kykene enää selviytymään työtehtävistään. Kuten nykyisin, työntekijää ei saa irtisanoa ilman varoitusta ja mahdollisuutta korjata menettelynsä, ellei rikkomus ole poikkeuksellisen vakava.

Irtisanomisperusteita arvioidessa työnantajalta edellytettäisiin edelleen kokonaisharkintaa. Lakimuutoksessa on määritelty yksityiskohtaisemmin ne seikat, jotka olisi otettava huomioon irtisanomisen perusteita arvioitaessa: työntekijän asema, tehtävien luonne, työntekijän muu velvoitteiden vastainen toiminta, työnantajan toimet omien velvollisuuksiensa täyttämiseksi, työntekijöiden kokonaislukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Työn tarjoamisvelvollisuus rajattaisiin jatkossa koskemaan vain tilanteita, joissa työntekijän työsuoritus on puutteellinen hänen työntekoedellytystensä muuttumisen vuoksi. Jos irtisanomisen perusteena on esimerkiksi moitittavat menettely työssä ilman työntekoedellytysten muuttumista, työnantaja ei enää ole velvollinen selvittämään työntekijän sijoittamista muuhun työhön.

Määräaikaisiin työsopimuksiin esitetään uutta mahdollisuutta, jonka tarkoituksena on vähentää työllistämisen esteitä: ensimmäinen määräaikainen työsopimus voitaisiin tehdä ilman perusteltua syytä, ja ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus voitaisiin uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä. Yhteensä määräaikaisia työsopimuksia saisi tehdä ilman perusteltua syytä enintään kolme kappaletta. Sopimusten kokonaiskesto saisi olla enintään yhden vuoden. Lisäksi ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen sopimus, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, voidaantaisiin irtisanoa työnantajan tai työntekijän toimesta.

Määräaikaisen työsopimuksen päättyessä työnantajan tulisi antaa työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai uuteen määräaikaiseen työsuhteeseen, vain jos sille olisi perusteltu syy. Näin ehkäistäisiin ilman perusteltua syytä tehtävien määräaikaisten sopimusten väärinkäyttö. Näin ehkäistäisiin ilman perusteltua syytä tehtävien määräaikaisten sopimusten väärinkäyttö.

Lakiin ehdotetaan myös muutoksia lomautusilmoitusaikoihin ja takaisinottovelvollisuuteen. Lomautusilmoitusaika lyhenisi 14 päivästä 7 päivään. Takaisinottovelvollisuus tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvan irtisanomisen jälkeen rajattaisiin jatkossa koskemaan vain työnantajia, joilla on vähintään 50 työntekijää.

Työsopimuslain muutokset herättävät varmasti kysymyksiä monissa yrityksissä, joissa irtisanomiset, määräaikaiset sopimukset ja lomautukset voivat vaikuttaa arkeen. Autamme mielellämme varmistamaan, että yrityksesi toiminta on lain mukaista ja että muutokset otetaan huomioon ennakoivasti.

Asiantuntijamme tukevat sinua työsopimuksiin, henkilöstöhallintoon ja muussa työsuhteisiin liittyvässä suunnittelussa ja neuvonannossa. Voimme esimerkiksi auttaa arvioimaan irtisanomisperusteita, määräaikaisia sopimuksia tai lomautusilmoitusaikoja ja neuvoa parhaat käytännöt niiden soveltamiseen.

Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten voimme helpottaa työsuhteisiin liittyvien lakimuutosten hallintaa ja välttää ikävät yllätykset.