Ennakonpidätys ja ennakkovero – yleisimmin kysytyt kysymykset 

Verohallinto kerää vuoden aikana veroja ennakkoveroina ja ennakonpidätyksinä kattamaan henkilöiden lopullisia veroja. Vuoden aikana kerättävillä veroilla varmistetaan verojentasainen kertyminen veronsaajille koko vuoden ajan. Veronmaksajien näkökulmasta ennakkoon kerättävillä veroilla varmistetaan se, ettei verovelvolliset joudu maksamaan veroja kokonaisuudessaan kerralla jäännösverojen muodossa.

Ennakonpidätys ja ennakkovero ovat keskeinen osa Suomen verotusjärjestelmää, mutta sen toimintaperiaatteet saattavat herättää kysymyksiä niin yrittäjien, työnantajien kuin palkansaajienkin keskuudessa.

Tässä artikkelissa vastaamme ennakonpidätyksestä ja ennakkoverosta yleisimmin esitettyihin kysymyksiin, kuten mitä ne tarkoittavat, milloin se maksetaan ja miten ennakonpidätys vaikuttaa palkkaan. Lisäksi käsittelemme, miten ennakonpidätysprosentti tai ennakkovero määräytyvät ja mitä tehdä, jos ennakonpidätys on odotettua suurempi. Näin pystyt varmistamaan, että oma verotuksesi on ajan tasalla ja vältyt epämiellyttäviltä yllätyksiltä verotuksen lopullisen toimittamisen yhteydessä.

Verotusta suunnitellessa törmää usein termiin ennakonpidätys. Mutta mitä ennakonpidätys tarkalleen ottaen tarkoittaa?

Ennakonpidätys tarkoittaa ennakkoveroa, jonka suorituksen maksaja pidättää ja maksaa Verohallinnolle. Suorituksen saajalle maksetaan ennakonpidätyksen jälkeinen netto-osuus. Ennakon pidätyksellä varmistetaan, että esimerkiksi palkan osalta jokainen palkansaaja maksaa tulojensa mukaista veroa koko vuoden ajan asteittain.

Suomessa ennakonpidätys koskee esimerkiksi palkansaajia ja osingonsaajia. Ennakonpidätyksen on tärkeä vastata todellisia tuloja, jotta vältytään jäännösveroilta eli “mätkyiltä”.

Ansiotuloista määritettävä ennakonpidätys ei ole vain yksi veroerä, vaan se koostuu useista eri osista, jotka yhdessä muodostavat ennakonpidätysprosentin.

Ennakonpidätys palkasta kattaa valtion tuloveron, kunnallisveron, mahdollisen kirkollisveron, yleisradioveron, Ahvenanmaan mediamaksun sekä sairausvakuutusmaksut. Ennakonpidätyksen avulla siis varmistetaan, että kaikki lakisääteiset maksut tulevat katetuiksi.

Osinkotuloista ja pääomatuloista (kuten korkotuloista) tehtävä ennakonpidätys on määritelty kiinteän prosenttiosuuden määräiseksi.

Ennakonpidätys maksetaan aina silloin, kun saat veronalaista tuloa, kuten palkkaa, eläkettä tai osinkoja. Työnantaja hoitaa ennakonpidätyksen automaattisesti suoraan työntekijän palkasta ja osingon maksaja osingosta.

Ennakonpidätyksen määrä palkasta riippuu henkilökohtaisesta ennakonpidätysprosentista. Mutta miten ennakonpidätys sitten lasketaan?

Ennakonpidätysprosentti määritellään arvioitujen vuositulojen, vähennysten sekä muiden verotuksessa huomioitavien seikkojen perusteella. Verohallinto käyttää laskennassaan ilmoitettuja (tai aikaisempien verovuosien) vuositulotietoja, peilaten niitä mahdollisiin vähennyksiin.

Jos tulot muuttuvat vuoden aikana, OmaVerossa voi päivittää päätöstä ja muuttaa ennakonpidätyksen määrää.

Ennakonpidätysprosentti näkyy verokortissa, jonka jokainen saa Verohallinnolta. Kuten edellä mainitsimme, ennakonpidätysprosentti perustuu arvioituihin vuosituloihin ja vähennyksiin. Mikäli nämä tiedot muuttuvat vuoden mittaan, kannattaa verokorttia päivittää.

Verohallinnon sivulta löydät taulukon sekä esimerkkejä ennakonpidätyksen suuruudesta.

Jos ennakonpidätyksen yhteydessä on maksettu liikaa veroja, ylimääräiset verot palautetaan veronpalautuksina. Tämä tapahtuu seuraavana vuonna, kun Verohallinto laskee lopullisen verotuksesi ja huomioi todelliset tulosi ja vähennyksesi.

Veronpalautuspäivät löytyvät täältä.

Työnantaja huolehtii ennakonpidätyksen maksun työntekijän palkasta automaattisesti. Tämä siis pidätetään ja tilitetään Verohallinnolle jo ennen kuin palkka maksetaan työntekijän tilille.

Osinkotuloista maksettava vero kerätään myös ainakin osittain ennakonpidätyksenä, sillä maksajalla on velvollisuus toimittaa osinkotuloista ennakonpidätys, kun osinko maksetaan yksityishenkilöille. Ennakonpidätyksen suuruus riipuu siitä, onko osingonjakana julkisesti noteerattu yhtiö vai listaamaton yhtiö. Listaamattoman yhtiön osalta ennakonpidätyksen suuruus riippuu myös osingon määrästä.

Ansiotuloista määritettävän ennakonpidätyksen suuruuteen vaikuttavat tulotaso, vähennykset ja muut verotukseen liittyvät tekijät. Merkittävin tekijä ennakonpidätyksen suuruuteen on tulot, eli ennakonpidätys on sitä suurempi, mitä enemmän tienaat.

Mikäli kuitenkin epäilet, että maksat ennakkoveroa liikaa, on hyvä tarkistaa verokortin tiedot sekä tehdä tähän tarpeen mukaiset muutokset. Veroprosenttilaskurin avulla voit kokeilla, onko ennakonpidätyksesi ajan tasalla.

Osinkojen ennakonpidätys riippuu siitä, onko osingot saatu pörssiyhtiöstä vai listaamattomasta yhtiöstä.

Pääomatulojen veroprosentti on 30 %. Veronalaisten pääomatulojen ylittäessä 30 000 euroa, veroprosentti nousee 34 prosenttiin.

Pörssiyhtiöstä saadusta osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa. Pörssiyhtiön maksamasta osingosta pidätetään 25,5 %:n suuruinen ennakonpidätys.

Listaamattoman yhtiön verotus määräytyy osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Osinko, joka vastaa enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, on pääomatulo-osinkoa. Jos tällaisen osingon määrä on enintään 150.000 euroa, siitä on 25 % veronalaista pääomatuloa. Mikäli tällaisen osingon määrä ylittää 150.000 euroa, ylittävästä osuudesta 85 % on veronalaista pääomatuloa. Mikäli osingon määrä ylittää 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, ylittävä osingon määrä on ansiotulo-osinkoa, josta 75 % verotetaan ansiotulona.

Osingosta pidätetään 7,5 %:n ennakonpidätys 150 000 euroon asti. Tämän ylittävästä osuudesta ennakonpidätysprosentti on 28 %.

Myöskään osinkotuloista tehtävä ennakonpidätys ei välttämättä vastaa osingoista maksettavan veron lopullista määrää. Tämä johtuu useammasta tekijästä. Pääomatulojen veroprosentti on ensinnäkin lievästi progressiivinen veroprosentin ollessa 34 % veronalaisten pääomatulojen 30.000 ylittävältä osalta. Osinkojen ennakonpidätys on laskettu 30 % verokannan mukaan.

Lopullinen verojen määrä voi poiketa ennakonpidätyksestä myös sen johdosta, että listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verotus määräytyy henkilön saamien kokonaisosinkojen mukaisesti. Eli jos henkilö saa useasta yhtiöstä osinkoja, hänen osinkotulojensa verotus määräytyy osinkojen yhteismäärän perusteella. Kukin osingon maksaja toimittaa ennakonpidätyksen kuitenkin itsenäisesti ei ennakonpidätystä laskettaessa ei huomioida henkilön muista yhtiöistä mahdollisesti saamia osinkoja. Ennakonpidätyksen määrään ei myöskään vaikuta henkilön todellinen ansiotuloveroprosentti. Ennakonpidätys määräytyy kaavamaisten sääntöjen mukaan, vaikka osa osingosta verotettaisiin saajalla ansiotulo-osinkona.

Ennakkovero on Verohallinnon määräämä vero, joka maksetaan itse suoraan Verohallinnolle ilman, että suorituksen maksaja pidättää veron. Verohallinto määrää ennakkoveron esimerkiksi yrittäjille ja henkilöille, joilla on säännönmukaista pääomatuloa, kuten vuokratuottoja. Ennakkovero määritetään arvioidun tulon mukaisesti, ja sen määrää voidaan muuttaa, mikäli arvioitu tulo ei ole oikein.

Verohallinto lähettää ennakkoverosta päätöksen, jossa ilmoitetaan sekä maksettavan ennakkoveron määrä että maksuaikataulu.

Mikäli ennakkoveron suuruus ei täsmää vuositulojen kanssa, tasataan verotus joko jäännösveron tai veronpalautuksen muodossa.

Meillä Svalner Atlaksella on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verosasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta, myös kansainvälisesti. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.

Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.

Lähteet:

• Ennakonpidätyksen toimittaminen
• Veronpalautuspäivät
• OmaVero
• Investopedia
• Fortnox
• Verohallinto: Osinko
• Veroprosenttilaskuri
• Veronmaksajat