Etätyöskentelystä kotimaassa ja ulkomailla puhutaan paljon, ja aiheeseen liittyy monia avoimia kysymyksiä, sillä etätöiden tekemisestä on erityisesti viime vuosina tullut yhä useammalle osa normaalia arkea.

Etätyön tekemiseen liittyy sekä lain että verotuksen näkökulmasta huomioitavia seikkoja – tässä artikkelissa käsittelemme aihepiiriin liittyviä perusasioita.

Kuten Indeedin artikkelissa hyvin kerrotaan, yhä useammalla alalla ollaan siirtymässä joko 100-prosenttiseen etätyöhön tai tarjotaan vähintään hybridityömahdollisuutta. Artikkelissa kiteytetäänkin hyvin:

“Nykypäivän käytettävissä olevan tekniikan, kuten videoneuvottelusovellusten, tuottavuusohjelmistojen ja projektinhallintaohjelmien, ansiosta etätyöstä on tulossa päivä päivältä yhä yleisempää.”

Etätyöllä tarkoitetaan tavanomaista työtä, joka suoritetaan varsinaisen työntekopaikan ulkopuolella, vaikka sama työ olisi mahdollista tehdä työnantajan tiloissa. Käytännössä etätyö tarkoittaa järjestelyä, jossa työntekijä on sopinut työnantajan kanssa tekevänsä osan ajasta tai kokonaan tyypillisen työntekemispaikkansa (esim. toimisto) sijasta esimerkiksi töitä kotona, mökillä tai vaikka ulkomailla.

Etätöitä voidaan tehdä sekä kotimaassa että ulkomailla. Etätyötä voi käytännössä tehdä missä vain, kunhan työskentelypaikka tarjoaa työn laadukkaaseen suorittamiseen tarvittavat olosuhteet, kuten riittävä tietoliikenneyhteys ja mahdollisuus huomioida tietosuojaan liittyvät seikat.

Työntekijän on sovittava etätyöskentelystä työnantajan kanssa. Erityisesti mikäli etätyötä tehdään pitkäkestoisesti, kannattaa siitä sopia työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti.

Etätyötä koskee sama lainsäädäntö, samat työsuhteen ehdot sekä samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin tavanomaista työpaikalla suoritettavaa työtä.

Ulkomaan etätöistä puhuttaessa on tärkeää huomioida, että työkomennus ei ole sama asia kuin etätyö. Työkomennus eroaa lähtökohdiltaan etätyöstä siten, että komennustilanteissa muutto ulkomaille johtuu työnantajan osoittamista työtehtävistä; etätyö ulkomailla puolestaan usein on työntekijän aloitteesta lähtevä järjestely, jolla ei ole liiketoiminnallista syytä.

Etätyö ei ole erillinen työsuhdemuoto, sillä kuten mainittu, etätöissä on kyse siitä, että nykyisen työsopimuksen mukaista työtä tehdään muualla kuin varsinaisella työntekopaikalla.

Työnantaja tai työntekijä ei voi päättää yksipuolisesti etätyöstä, vaan etätyön tekemisestä on aina sovittava yhteisesti. Työnantaja ei siis voi pakottaa työntekijää etätöihin, mutta työnantaja voi halutessaan kuitenkin kieltää etätöiden teon.

Työnantajan täytyy kohdella myös näissä asioissa työntekijöitä tasapuolisesti, jolloin etätyöhön liittyvät säännöt ja ohjeet tulee olla samat, ellei näistä poikkeaminen ole tehtävästä tai asemasta johtuen perusteltua.

Sekä kotimaan että ulkomaan etätyössä noudatetaan lähtökohtaisesti työntekijän varsinaista työsopimusta. Pidempiaikaisesta etätyöstä kannattaa tehdä erillinen etätyösopimus, jossa määritellään työn tekemiseen liittyvät yksityiskohdat molemminpuolisine velvoitteineen ja oikeuksineen.

Etätyötä voidaan tehdä myös ulkomailla, mikäli työnantajan ja työntekijän välillä näin sovitaan. Pidempikestoinen etätyö ulkomailla edellyttää kuitenkin kunkin valtion lainsäädännön huomioimista työnteko-oikeuteen sekä muihin työskentelyvaltion velvoitteisiin sekä siellä tehtäviin töihin liittyen. Ulkomailla tehtävään etätyöhön liittyy myös monia mm. verotukseen, sosiaaliturvaan ja vakuutuksiin liittyviä seikkoja, jotka olisi syytä selvittää tarkasti ennen etätyöjakson alkua.

Tilapäinen etätyö ulkomailla voi olla sallittua, mikäli näin sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Myös tilapäisen etätyöjakson osalta on syytä selvittää, aiheutuuko etätyöstä joitakin paikallisia velvoitteita.

Pääsääntöisesti hyvin lyhytaikaisella ulkomaan etätyöskentelyllä ei ole vaikutusta verotuksen toimittamiseen Suomessa. Kun suomalaisen yrityksen työntekijä lähtee ulkomaille etätöihin, verotetaan työntekijän palkka tavanomaisesti Suomessa. Jos etätyöskentely ei ole pysyvää tai vakituista, säilyy verovelvollisuus Suomessa lähtökohtaisesti koko etätyöskentelyn ajan.

Ulkomaan etätyöhön voi kuitenkin liittyä maakohtaisia velvoitteita ja poikkeuksia, minkä vuoksi sekä työnantajan että työntekijän kannattaa ensimmäiseksi selvittää oma verotuksellinen asemansa työskentelyvaltiossa. Tietyissä tapauksissa myös työskentelyvaltiolle voi syntyä verotusoikeus työntekijän palkkaan, ja lisäksi työnantajan raportointi- tai maksuvelvoitteita paikallisen lainsäädännön mukaan.

Hybridityöllä tarkoitetaan käytännössä sitä, että työntekijä voi yhdistää työnteossaan etätyöskentelyn sekä varsinaisella työntekopaikalla tehtävää työtä.

Etätyöskentelystä saattaa syntyä kustannuksia mm. liittyen tietoliikenneyhteyksiin tai työvälineisiin liittyen. Kaikkien palkansaajien verotuksessa huomioidaan automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennys. Mikäli tulonhankkimiseen on tätä enemmän kuluja, voidaan kulut ilmoittaa veroilmoituksella tulonhankkimismenona. Jos tulonhankkimismenot kokonaisuudessaan eivät ylitä tätä rajaa, ei niitä tarvitse erikseen ilmoittaa veroilmoituksella

Jos työntekijä hankkii itse kotiinsa työkäyttöön tarkoitettuja työvälineitä (esimerkiksi tietokone, näyttö ja näppäimistö), voi työntekijä vähentää omassa verotuksessaan niiden hankinta-, huolto- ja korjausmenot tulonhankkimiskuluina, jos välineet ovat työntekijällä pääasiallisesti työkäytössä.

Työntekijä voi vähentää tulonhankkimismenoina myös itse hankkimansa tietoliikenneyhteyden (verkkoyhteys, esim. laajakaista) kustannukset. Työntekijän itse hankkimasta verkkoyhteydestä vähennysoikeus on 50 %, kun verkkoyhteys on työntekijällä osittain työkäytössä ja 100 %, kun verkkoyhteys on pääasiassa työkäytössä.

Työntekijä voi vuodesta 2026 alkaen vähentää kodin ulkopuolella sijaitsevasta työtilasta aiheutuvia kustannuksia, mutta vuoteen 2025 saakka voimassa ollut työhuonevähennys on poistunut. Työntekijä ei siten enää vuoden 2026 verotuksesta alkaen voi vähentää kotona tai vapaa-ajan asunnolla sijaitsevan työtilan kuluja työhuonevähennyksenä eikä myöskään todellisiin kustannuksiin perustuvana vähennyksenä.

Kuulostaako monimutkaiselta? Meillä Svalner Atlaksella on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta, myös kansainvälisesti. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.

Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.

Lähteet

Indeed