Tutkimus ja kehittämistoiminnan verokannustin pähkinänkuoressa

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys tuli voimaan vuoden 2023 alusta. Sen tavoitteena on kannustaa yrityksiä investoimaan uuden tiedon, tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen kehittämiseen. Vähennys on tarkoitettu kaikkien elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavien yritysten hyödynnettäväksi eikä sen soveltuminen riipu yrityksen koosta tai toimialasta.

Parhaimmillaan yhdistelmävähennys voi tuoda yritykselle jopa miljoonan euron lisävähennyksen verotuksessa. Nykyisellä 20 prosentin yhteisöverokannalla tämä tarkoittaa enimmillään noin 200 000 euron veroetua vuodessa. Tästä huolimatta moni yritys ei tunnista toimintaansa tutkimus- ja kehittämistoiminnaksi tai jätä vähennyksen vaatimatta veroilmoituksellaan.

Viime vuosien aikana olemme arvioineet lukuisia T&K-vähennykseen liittyviä tilanteita eri toimialoilla. Kokemuksemme perusteella vähennyksen ulkopuolelle jää usein toimintaa, joka tosiasiassa voisi täyttää lain edellytykset. Samalla oikeuskäytäntö on antanut lisää suuntaviivoja siitä, milloin toiminta katsotaan tutkimus- ja kehittämistoiminnaksi.

Kyse ei ole pelkästään teknologiayritysten kannustimesta. Myös valmistava teollisuus, energia-ala, rakentaminen, palveluliiketoiminta sekä ohjelmisto- ja digitaalisten palveluiden kehittäjät voivat hyötyä vähennyksestä. Lisää soveltamiskäytännöstä voit lukea blogistamme, joka löytyy täältä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys muodostuu kahdesta osasta:

Yleinen lisävähennys

• 50 % T&K-toimintaan liittyvistä palkka- ja ostopalvelumenoista
• vähimmäismäärä 5 000 euroa
• enimmäismäärä 500 000 euroa vuodessa

Ylimääräinen lisävähennys

• 45 % T&K-menojen kasvusta
• enimmäismäärä 500 000 euroa vuodessa

Yhteensä yritys voi saada enintään 1 000 000 euron lisävähennyksen verotuksessaan. Vähennys tehdään normaalisti vähennyskelpoisten kulujen lisäksi, joten se muodostaa yritykselle todellisen lisäveroedun.

Vähennykseen oikeuttavalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi tai tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin siten, että toiminnalla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta voi liittyä esimerkiksi uuden tuotteen, palvelun tai prosessin kehittämiseen. Myös olemassa olevan tuotteen, palvelun tai prosessin olennainen parantaminen voi täyttää edellytykset. Pelkkä tavanomainen kehittäminen, käyttöönotto, ylläpito tai olemassa olevien ratkaisujen soveltaminen ei kuitenkaan yleensä ole laissa tarkoitettua tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Systemaattisella tarkoitetaan sitä, että toiminnalle on asetettu tavoite, työ tehdään suunnitelmallisesti, siihen on kohdennettu resursseja ja sen toteutumista seurataan.

Yhdistelmävähennyksen perusteena voivat olla sekä yrityksen oman henkilöstön palkkamenot että ulkopuolelta ostetut palvelut siltä osin kuin ne liittyvät yrityksen omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Vähennykseen oikeuttavat menot muodostuvat seuraavasti:

+ T&K-toimintaan kohdistuvat palkkamenot

+ T&K-toimintaan liittyvät ostopalvelut

= Yhdistelmävähennykseen oikeuttavat menot

Monelle yritykselle yllätyksenä tulee, että vähennykseen voivat oikeuttaa myös merkittävät alihankinta- ja asiantuntijapalvelut.  Sen sijaan esimerkiksi koneiden, laitteiden, ohjelmistolisenssien tai muiden hyödykkeiden hankintamenot eivät kuulu vähennyksen laskentaperusteeseen.

Yleinen lisävähennys lasketaan kertomalla vähennykseen oikeuttavien menojen määrä 50 prosentilla. Jos yrityksellä on esimerkiksi 300 000 euroa vähennykseen oikeuttavia palkka- ja ostopalvelumenoja, yleisen lisävähennyksen määrä on 150 000 euroa.

Ylimääräinen lisävähennys puolestaan perustuu siihen, että vähennykseen oikeuttavat menot kasvavat edellisestä verovuodesta. Lisävähennys on 45 prosenttia menojen kasvun määrästä. Jos esimerkiksi vähennykseen oikeuttavia menoja on ollut vuonna 2025 yhteensä 200 000 euroa ja vuonna 2026 yhteensä 400 000 euroa, menojen kasvu on 200 000 euroa. Tällöin ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 90 000 euroa (45 % × 200 000 euroa).

Yhdistelmävähennystä tulee vaatia veroilmoituksella. Vähennysvaatimuksen tueksi tulee antaa selvitys tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Selvityksessä on kuvattava muun muassa:

• mitä hankkeessa tai hankkeissa on tehty
• mitä uutta toiminnalla on tavoiteltu
• miksi toimintaa pidetään tutkimus- ja kehittämistoimintana
• miten vähennykseen oikeuttavat menot on laskettu.

Vähennysvaatimuksen laatimista varten Verohallinto on julkaissut erillisen lomakkeen 67Y sekä täyttöohjeet.

Yhdistelmävähennyksen laskennassa ja suunnittelussa tulee huomioida myös eräitä erityistilanteita.

• Mikäli yritys on saanut julkista tukea tutkimus- ja kehittämistoimintaan, ei tuetun osuuden menoista voida yleensä tehdä yhdistelmävähennystä.
• Yritysjärjestelytilanteissa, kuten sulautumisissa, jakautumisissa tai liiketoimintasiirroissa, tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, minkä yhtiön menoja käytetään vähennyksen laskennassa.
• Jos tutkimus- ja kehittämismenot aktivoidaan taseeseen ja vähennetään poistojen kautta useamman vuoden aikana, tulee lisäksi arvioida huolellisesti, minä verovuonna menot voidaan ottaa huomioon yhdistelmävähennyksen laskennassa.
• Konserneissa on puolestaan syytä huomioida konserniavustusten vaikutukset sekä yhdistelmävähennyksen poikkeava laskentajärjestys verotettavan tulon laskennassa.

• Varmista, että yrityksessä harjoitettu toiminta täyttää tutkimus- ja kehittämistoiminnan tunnusmerkit.
• Dokumentoi hankkeet, tavoitteet, työvaiheet sekä vähennykseen oikeuttavien menojen kohdistuminen jo hankkeen aikana.
• Laske vähennykseen oikeuttavat menot verovuosittain ja varmista, että palkat ja ostopalvelut on kohdistettu asianmukaisesti.
• Hae vähennystä veroilmoituksella ja toimita tarvittava selvitys tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
• Huomioi mahdolliset julkiset tuet, yritysjärjestelyt, aktivoidut kehittämismenot sekä konserniavustusten vaikutukset vähennyksen laskentaan
• Harkitse asiantuntijan käyttöä, jos on epävarmaa täyttääkö toiminta tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytykset tai miten vähennykseen oikeuttavat menot tulisi laskea.
• Tarvittaessa harkitse ennakkoratkaisua, jos vähennyksen soveltuminen on tulkinnanvaraista tai kyse on taloudellisesti merkittävästä hankkeesta.

Me Svalner Atlaksella avustamme yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimiin liittyvissä kysymyksissä aina edellytysten arvioinnista vähennykseen oikeuttavien menojen laskentaan ja veroilmoituksella annettavan selvityksen laatimiseen asti.

Autamme myös tilanteissa, joissa vähennyksen soveltuminen on epäselvää, hankkeisiin liittyy erityiskysymyksiä ja annamme suosituksemme mahdollisen ennakkoratkaisun hakemista. Tavoitteemme on varmistaa, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin voidaan hyödyntää lain mahdollistamalla tavalla ja että vähennysvaatimus kestää myös myöhemmän tarkastelun. Keskustelemme mielellämme lisää tarjoamistamme palveluista.